KD:n valtakunnallinen vaalislogan on herättänyt mielenkiintoa viime päivinä. Mitä se käytännössä oikeastaan tarkoittaa?
KD ei halua paisuttaa ainakaan poliittista hallintoa. Hyvinvointialueilla ei tarvita piilopuoluetukea valtuustoryhmille. Eurot on laitettava palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen, ei hallintoon. Haluamme myös, että kaikkien kuntien ääni kuuluu jatkossakin sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteossa. Tämä on turvattava maltillisella lautakuntarakenteella. Kirjoitin maltillisella enkä monipuolisella, koska meillä Pohjois-Karjalassa lautakunnat eivät ole kuuluneet Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän hallintoon. Varmasti jatkossa tarvitsemme joitakin lautakuntia, mutta niiden perustaminen jokaiselle toimialueelle, tekisi hallinosta raskasta ja kallista, eikä saa olla itsetarkoitus. Kristillisdemokraatit eivät kannata maakuntaveroa eivätkä verotuksen kiristymistä.
Usein hallintoa ajatellaan esimiesten ja päälliköiden erilaisten johtajien lukumääränä. Olen osa tätä hallinnon ravintoketjua. Siellä ruohonjuuritasolla. Ja kyllä olen sitä mieltä, että hallinota voisi jotenkin yksinkertaistaa. Liian paljon esimiestyötäni menee aikaa erilaisten tilastojen ja mitoituksen laskentaan, lukujen siirtelyyn taulukosta toiseen. Tarvitaan automaatiota, joka vapauttaa esimiesten aikaa henkilöstön tukemiseen ja varsinaiseen työn kehittämiseen.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa on pitkälle kysymys meidän jokaisen arkielämästä, terveydestä ja turvallisuudesta. Siksi ihan jokaisella tulee olla oikeus tarvitsemaansa hoitoon nopeasti ja joustavasti. Tavoitteena on kuitenkin oltava terveempi Suomi, jota kohti pyritään ennaltaehkäisyllä, terveyden ylläpitämisellä, ajoissa palveluiden piiriin pääsyllä ja huolehtimalla henkilöstön hyvinvoinnista. Siinäpä meille tavoitetta kerrakseen.
Viime vuosien palvelurakenneuudistuksessa on jouduttu priorisoimaan entistä tiukemmin sitä, kenelle palveluja tarjotaan. Pikainen haku niin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin, Eksoten kuin Siun soten sivuilla, ei tuota osumia ikäihmisten mielenterveyspalveluille. Tosin mielenterveys – ja päihdepalveluista kertovissa osioissa ei palveluille aseteta yläikärajaa muualla kuin Pohjois-Savossa. Kuopion psykiatrian keskuksen sivuilla kerrotaan mielenterveyspalvelujen koskevan 20-64-vuotiaille. Ensisijaisesti suositellaan omaa terveyskeskusta. Käytännössä monet ikääntyneet jäävät vaille mielenterveyspalveluja.
Satu Melkko 