Eräässä vaalitapahtumassa tapasin perheen, jolla oli kaksi aikuista kehitysvammaista nuorta. Vanhemmat kertoivat olevansa huolissaan nuorten tulevaisuudesta. Sopivaa asumismuotoa ei heille ollut löytynyt.
Sama tilanne on monessa kehitysvammaisen nuoren perheessä. Sopivasti tuettua asumismuotoa on vaikea löytää.

YK:n vammaissopimus, jonka Suomi ratifioi vuonna 2016, sisältää velvoitteita, joita yhteiskunnassa on edistettävä. 19 artikla velvoittaa edistämään vammaisten henkilöiden itsenäistä elämistä ja osallisuutta yhteiskunnassa. Osallisuutta lisää mahdollisuus tulla kuulluksi omaa elämää koskevissa asioissa. Monet vammaiset henkilöt osaavat ilmaista mielipiteensä. Heitä tulee kuulla esimerkiksi asumista koskevissa päätöksissä. Tarvittaessa yhteiskunnan on edistettävä sopivien asuntojen tai asumismuotojen kehittämistä, niin että vammainen voi elää mahdollisimman itsenäistä elämää yhteiskunnan jäsenenä.
Kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten toimeentulo on turvattava niin, että heidän on mahdollista itsenäistyä ilman vanhempien jatkuvaa taloudellista tukea. Perusturvaa on uudistettava niin, että kehitysvammaisen nuoren saamat etuudet riittävät elämiseen. KD.n ajama kannustavan perusturvan malli mahdollistaa myös kehitysvammaisten henkilöiden työnteon niin, että palkasta jää aina käteen enemmän kuin, etuuksia leikataan.