Elokuun lopussa Joenyössä eräs herrasmies tuli tapaamaan minua. Hän halusi nähdä ihan itse ihmisen, joka kirjoittaa lehteen koulun alkuun liittyvästä ahdistuksesta köyhissä perheissä. Siitä kuinka, köyhän perheen lapsella ei välttämättä ole mitään kerrottavaa lomasta. Tuo hyvin toimeentuleva herrasmies ei voinut ymmärtää, että se mistä joitakin viikkoja aiemmin olin kirjoittanut, voisi olla totta. Hänen maailmassaan rikkaus ja köyhyys oli ihmisen valinnoista kiinni. Ei hän voinut ymmärtää tilannetta, jossa ei ole varaa valita.
Yle uutisoi eilen köyhien perheiden ahdingon lisääntyneen syksyn myötä. Tuloerot ja samalla kuilu varakkaiden ja köyhien välillä on Suomessa kasvanut. Lapsiperheköyhyys ei aina johdu vanhempien holtittomasta rahankäytöstä tai valinnoista arjessa. Köyhyys voi johtua työttömyydestä, pätkätöistä tai vaikka pitkäaikaissairaudesta. Ne eivät yleensä ole oma valinta.
Köyhien perheiden hätä on keskellämme. Se kertoo perusturvan vajavaisuudesta. Vallassa olijoilta vaaditaan tahtoa helpottaa lapsiperheiden tilannetta. Monet liike-elämän edustajat lahjoittavat joulumuistamiset hyväntekeväisyyteen. Voimme jokainen osaltamme olla helpottamassa lapsiperheiden tilannetta. Esimerkiksi Pelastakaa Lapset, MLL ja Pelastusarmeija tekevät hyvää työtä tällä saralla. Luettuani Ylen uutisen kypsyi mielessäni päätös lahjoittaa joulumuistamisiin käyttämäni rahat tänä vuonna köyhille lapsille. Voisitko sinä tehdä samoin?